Olli Majaluoma

Ressun peruskoulu

”Kävin sivarin vuosi sitten ylioppilaskirjoitusten ja yliopisto-opintojen aloittamisen välissä. Puntaroin pari vuotta, menisinkö siviilipalvelukseen vai armeijaan. Saapumiseräni sivareilla oli monia syitä aloittaa siviilipalvelus. Minä kuuluin siihen enemmistöön, jonka syyt olivat käytännölliset. Suunnittelin opettajaksi ryhtymistä ja sen valossa vuosi koulussa tuntui paljon järkevämmältä kuin jakso armeijassa. Lisäksi tiesin tällöin pystyväni lukemaan pääsykokeisiin, käymään valmennuskurssilla ja tapaamaan tyttöystävääni useammin.

Aloitin sivarin heti kesätöideni päätyttyä ja kaikki sujui vaivatta. Yksi sivariuden hyvistä puolista onkin se, että aloittamis- ja lopetusajankohtiin voi vaikuttaa. Näin varmistin, että voisin aloittaa opinnot seuraavana syksynä yhdessä tyttöystäväni kanssa.

Koulutusjakso oli aivan mahtava ja tapasin siellä paljon samanhenkistä porukkaa. Yhteyttäkin tuli pidettyä useampaan leirin jälkeen. Tällä hetkellä saapumiserällämme on suunnitelmissa rennot ”kertausharjoitukset” kesän lopulla.

Hankin sivaripaikkani ennen koulutusjakson alkamista Ressun peruskoulusta ja aloitin työt välittömästi leirin jälkeen. Hoidin pääasiassa koulun kirjastoa, mutta pääsin myös sijaistamaan sekä avustamaan luokissa. Jokainen mahdollisuus päästä tekemään töitä lasten kanssa oli minulle kullanarvoista ja varmistuin siitä, että opiskelisin opettajaksi.

Pääosin sivarityöni oli kuitenkin kirjastossa päivystämistä, sillä siviilipalvelijaa ei ohjeistuksen mukaan saisi käyttää korvaamaan palkattua väkeä. Ymmärrän tämän täysin, vaikka olisin kaivannut enemmän kokemuksia opettamisesta.

Minulle siviilipalvelus antoi paljon ja lähtö työpaikasta tuntui haikealta. Pystyin siviilipalvelukseni ohella viettämään myös normaalia sosiaalista elämää kavereideni ja harrastusteni parissa.”